Busca tus Cuentos Preferidos

Mutilushi tinkunakurkakuna pumawa (El encuentro de la tortuga y el tigre)

Posted by Grupo Chuskos | Posted in ,

Version Quechua

Shuk punchashi pumaka yarkay kahúshpan rirayahurka sachata punchanata maskashpa. Cbasna punchanarayku rikushpa rirayahushkanpishi, kunkaymanta tinku¬nakurkakuna mutiluwa. Chasnapishi mutiluka saludan: —¿Imashnata kahunki tiyu? —Alimi kahuni ñituyni —pumaka saludan.
—Kunan shuti ñituyni mana kishpinkichu rnikurinaykimanta. Maypimi yarkaywa punchanata maskashpa purihuni chasnapichu tinkunakunchí —nish¬pashi nirka pumaka mutiluta. Chaypishi awanpi saltarka washanpi kaninanpa. Manashi yaykuchirkachu karanka sinchi kashkanrayku.
Chaypishi mutiluka nirka pumata: —Ñukataka tiyu, mana atipawankichu apinata, nima masna kutipas kaniwashpaykika mana yaykuchiwankichu, —nishpashi nirka. —Shutipaka ñituyni. ¿Imashna rurashpashi mikuykima? Yapa sinchi kan aychaykika, nima kanishpayni musyankichu —nishpashi nin pumaka mutiluta.


—Ñukata mikunata munashpaykika tiyu, ñúkaka shuk kaspita awata sika-shara. Chaymanta urmasha, kanka shimikita alita atunta paskanki, urmanaynipa kuska —nin mutiluka pumata. —Ariy —nishpashi sunsún chay puma rukuka. Chaypishi shutipaka mutiluka sikan kaspi awata puntankama.
Chaymantashi kaparin: —¿Tiyu, ñachu shimikita paskashkanki? —ninshi. Pukri sunsu pumanchika. —Ariy ñituyni, ñami paskashkani. Amapas rikuy, —ninshi. Shutipaka mutiluka rikunshi sumakta, shiminta paskashkanta. Chaylla-pishí payka urmarka kikin suma shimin paskashka rukupi: — ¡Puuk! Chaypiñashi payka chakinkuna sumakta urkitarirka mana llushpichinanpa.
Pumaka kamanakurkashi llushpichinata. Makinkunawashi kamarka surku-nata, manashi atiparkachu. Chayllawashi wañurka sukta punchamanta. Nima mutilushi atiparkachu llukshinata chayurasllaka. Paypas kamanakurkashi ninanta, mana atipashpanshi lukshinata, ísmunantarashi chaparka.

Chunka punchamantarashi Ilukshirka puma aychanka llampu ismushpan. Llukshishpanñashi rimurkaña mutiluka. Chasnashi wanuchirka pumata. Chay-llami kashka.




Version Castellano

Un día estando el tigre apurado y con hambre fue al monte a cazar un añuje. Al estar haciendo esto, de repente él y la tortuga se encontraron.
-—¿Cómo estás, tío? saludó la tortuga,
Estoy bien, nieto mío, le contestó así el saludo el tigre,
Ahora, nieto mío, de veras, no te vas a escapar de que te coma esta vez. Cuando estaba caminando buscando ávidamente al añuje, ahí es donde nos encon­tramos, le dijo el tigre a la tortuga,
Justo allí saltó a la espalda de la tortuga macho para morderlo. No penetró su caparazón, porque era muy dura.
Entonces, la tortuga le dijo al tigre:
Tío, no puedes cogerme, no importa cuantas veces me muerdas para penetrar mi caparazón,
Eso es verdad nieto mío. ¿Cómo te puedo comer? Tu carne es tan dura que ni siquiera sientes cuando te muerdo, le dijo el tigre a la tortuga,

—Si me quieres comer, tío, me subiré a un árbol. Cuando me esté cayendo de allí, espera con tu boca bien abierta, de modo que caiga justo dentro —le dijo la tortu¬ga al tigre;
—Sí, —dice ese tonto y viejo tigre.
Entonces, la tortuga sube de veras a la cima del árbol. De allí, grita:
—Tío, ¿has abierto tu boca? —Nuestro pobre y tonto tigre dice:
—Sí, nieto mío, la he abierto, sólo mira.
La tortuga realmente miró al tigre, con su gran boca abierta. Entonces se tiró justo dentro de la misma, "puuk". Y estiró sus piernas, de modo que no se la podía sacar.
, ; El tigre trató de sacar a la tortuga y la tortuga trató de salir. El tigre trató con sus manos de abrir su boca, pero no pudo. Después de seis días el tigre murió. Ni siquiera así pudo salir la tortuga, aunque lo intentó. Tuvo que esperar hasta que el tigre se pu¬driera.
Diez días después fue saliendo a medida que la carne del tigre se iba pudriendo. Cuando la tortuga salió, él se fue. Así es cómo mató al tigre. Eso es todo.


Comments (0)

Publicar un comentario